Helmikuu 2019
Puumarkkinakatsaus
Puun ostajien varastot ovat alkuvuoden puukauppavauhdin perusteella jatkaneet kasvamistaan. Helmikuun puoliväliin mennessä yksityismetsistä oli myyty puuta 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna enemmän puuta. Viime viikkojen laskeva puun hintakehitys osoittaa, että puun tarjonta on ollut puun kysyntää suurempaa. Vuoden vaihteen tilanteessa puun ostajien yksityismetsistä hankkima pystypuuvaranto oli jo noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä isompi kuin vuotta aiemmin.
Puun käyttö kotimaisessa metsäteollisuudessa kasvoi vuonna 2018 noin pari miljoonaa kuutiometriä, käytön kasvu oli lähinnä kuitupuuta. Puuta tuotiin viime vuonna lähes kolme miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuonna 2017, eli pelkästään tuonnin kasvulla pystyttiin kattamaan toteutunut lisäkäyttö. Lisäksi kotimaiset markkinahakkuut kasvoivat Luken ennakkotietojen perusteella noin kuusi miljoonaa kuutiometriä.
PTT:n ja Luken suhdanne-ennusteiden perusteella teollisuuden puun käyttö on tänä vuonna suunnilleen viime vuoden suuruista. Massa- ja paperiteollisuudessa kapasiteetti on ollut pitkään täyskäytössä, mikä rajoittaa puun käytön kasvua. PTT arvioi syksyllä, että tämän vuoden puukauppa kävisi kokonaisuudessaan viime vuoden tahtia.
Massa- ja paperiteollisuuden puusta maksukyky on erinomainen – puutuotteissa vaikeampaa
Vuoden 2018 tilinpäätösten perusteella Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus ja puusta maksukyky ovat erittäin hyviä. Erinomaisen kannattavuuden taustalla on ennen kaikkea sellun poikkeuksellisen hyvä markkinatilanne. Lisäksi paino- ja kirjoituspaperin vientimäärien kehitys osoittaa, että Suomi on erittäin kilpailukykyinen maa puuta käyttäville toimialoille ja myös suunnitelluille investoinneille. Massa- ja paperiteollisuuden markkinanäkymä on suotuisa myös kuluvana vuonna. Isoimmat epävarmuustekijät liittyvät kansainväliseen kauppapolitiikkaan.
Sahatavaralla ja erityisesti mäntysahatavaralla lähiajan markkinanäkymä on sen sijaan edelleen heikko. Vientimäärät ovat laskeneet jo pitkään, sahatavaran markkinahinnat ovat heikentyneet ja valmiin sahatavaravaraston ovat kasvaneet. Valopilkut sahatavaramarkkinoilta ovat harvassa, mutta Keski-Euroopassa hyvälaatuisen kuusisahatavaran hinta näyttää pitäneen kohtuullisesti. Lisäksi sahateollisuuden hintakilpailukykyä vaikeuttaa Ruotsin kruunun heikkous, joka tuo etua sikäläisille sahureille.
Kuitupuun kysyntä on tukkia parempi – kilpailutus ja katkonnan valvonta kannattavat
Suomen puumarkkinoilla jatkuu poikkeuksellinen tilanne, sillä kokonaisuudessaan kuitupuun kysyntä näyttää tukkia valoisammalta. Havutukkien kysyntä on kokonaisuutena heikentynyt. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan harvennusten ja ensiharvennusten menekki on nyt hyvä, ja puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa niitä aktiivisesti tarjota kilpailutukseen. Hankintapuun hinta ja kysyntä ovat myös kehittyneet suotuisasti. Hankintahakkuisiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä ilman kirjallista sopimusta puun ostajan kanssa. Kuitupuun toimituskauppoja ei nykyisessä markkinatilanteessa edelleenkään kannata solmia liian pitkiksi.
Kuten tavallisesti, puumarkkinatilanne vaihtelee kuitenkin alueittain ja metsänomistajien on järkevää tarkistaa puukauppatilanne oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä. Sieltä löytyy kaikissa puumarkkinatilanteissa ajantasaisin, monipuolisin ja tarkin puukaupan hinta ja määrätieto. Tätä ei kannata missään tapauksessa jättää hyödyntämättä. Lisäksi tilastoimattomat hinta- ja määrälisät sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt ovat hyvin yleisiä, mikä heikentää julkisten hintatilastojen hyödynnettävyyttä.
Kaikissa puukaupoissa, myös harvennuskohteissa, puukaupan onnistumisen takaavat kilpailutus ja katkonnan valvonta. Nämä molemmat hoituvat luontevasti antamalla puukaupan teosta valtakirja metsänhoitoyhdistykselle. Erityisen tärkeää nykyisessä puumarkkina- ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa on, että kuitupuuleimikot kilpailutetaan huolellisesti ja puun katkonta kaikkien ostajien osalta valvotaan. Taitavalla katkonnalla myös harvennuksista saadaan runsaasti tukkia. Puukaupassa puun ostajan on toimitettava sellaiset mittausasiakirjat, joilla puukauppasopimuksessa sovittujen ehtojen toteutuminen voidaan todentaa.
Keskimääräisessä leimikossa katkonnasta johtuvat erot eri ostajien välillä voivat olla tuhansia euroja. Epäselvissä katkontatapauksissa kannattaa hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta ja tarvittaessa pyytää virallisen mittaajan lausunto. Lisäksi runkojen katkontaan liittyvää epävarmuutta voidaan välttää tekemällä leimikoista kokorunkokauppaa. Tästä kauppatavasta monille metsänhoitoyhdistyksille on jo kertynyt kokemusta.
Annan tarvittaessa lisätietoja.
Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö
